Kaivosojan kosteikko

Oulunsalon Kaivosojan kosteikko – vesiensuojelua ja kosteikkoluonnon hoitoa

Kosteikon rakentamisen ja hoidon lähtökohtia

Kaivosojan kosteikon rakennettiin v. 2011 Akionlahden kunnostus-hankkeen yhteydessä. Koko hanketta hallinnoi silloinen Oulunsalon kunta, joka sai hankkeeseen EAKR-rahoitusta. Kosteikon rakentami-sen kustannusarvio oli 40 000 euroa.

Kosteikon pinta-ala on noin 4,0 ha, joka muodostuu itäosassa olevas-ta 0,7 ha:n laskeutusaltaasta ja sen jatkona länsipuolella oleva 2,5 ha:n kaivettu kosteikko sekä ympäröivistä kaivuumaiden läjitys-alueista. Kosteikon pinta-ala on 0,8 % sen valuma-alueen pinta-alasta.

Kempeleen-Oulunsalon luonnonsuojeluyhdistys ry. teki v. 2013 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen kanssa maatalouden monivai-kutteisten kosteikkojen 5-vuotisen hoitosopimuksen. Yhdistys sitou-tuu hoitamaan kosteikkoa hoitosopimuksen mukaan ja saa työstä korvauksen. Yhdistys kiittää kosteikkoalueen kiinteistön omistajia myönteisestä suhtautumisesta kosteikon hoitoon. Lähes kaikki omistajat ovat yksityishenkilöitä. Lisäksi yhdistys kiittää P-P ELY-keskusta hoitosopimukseen laadintaan liittyvästä yhteistyöstä.

Kosteikon sijainti

Kaivosojan kosteikko yleissijainti

Kosteikolle menevä tie kääntyy Hailuodontieltä, Varjakan tienris-teyksestä 600 m Hailuodon lauttarannan suuntaan. Karttapaikka.fi-palvelu antaa tähän risteykseen osoitteeksi Hailuodontie 692 Oulu (Oulunsalo). Autolla voi ajaa hiekkatietä 400 m ja pysäköidä auton peltoalueen eteläpäähän. Siitä voi kävellä peltoalueen läpi 300 m päässä olevalle kosteikolle.

Miksi kosteikko rakennettiin ja sitä kannattaa hoitaa?

Kaivosojan kosteikko Oulunsalo, pohjoisreuna,17.8.2012 Juha Siekkinen

Oulunsalon Akionlahti on kluuvijärvi, joka on aikoinaan kuroutunut merestä omaksi järveksi. Se on yhteydessä mereen kahden laskuojan välityksellä, joihin rakennettiin Akionlahden kunnostuksen yhteydes-sä pohjapadot. Akionlahti on myös arvokas lintujärvi ja se kuuluu Natura 2000 –alueeseen.

Kosteikolla on monia myönteisiä ympäristövaikutuksia. Se pidättää valuma-alueensa pelloilta tulevan valunnan mukana kulkeutuvaa kiintoaineitta ja ravinteita, lisäksi kosteikko vapauttaa typpeä kaasu-na ilmakehään. Kosteikon prosesseissa kiintoaine ja siihen sitoutu-neet ravinteet laskeutuvat kosteikon pohjalle ja ravinteet kerään-tyvät kosteikon biomassaan.

Kosteikko on myös monien kosteikkolajien elinympäristöä. Esimer-kiksi puolisukeltajasorsat ja kahlaajat ovat tavallisia lajeja läpi pesi-mäkauden. Lisäksi monet selkärangattomat, kuten sudenkorennot viihtyvät tällaisilla kosteikoilla hyvin mielellään.

Kosteikkoa pitää myös hoitaa. Maa-alueiden kasvillisuutta pitää niit-tää, jotta se pysyisi sopivan matalana eikä korkeita ruohovartisia laje-ja pääsisi valtamaan aivan vesialueen läheisyyttä. Vesialueen avoi-muutta seurataan vuosittain ja on todennäköistä että v. 2016 alueel-la joudutaan käyttämään kaivinkonetta avovesialueen lisäämiseksi. Vesikasvillisuus on levittäytymässä matalille vesialueille nopeasti!

Miten voi osallistua kosteikkoluonnon hoitoon

Esimerkiksi: tule mukaan Kempeleen-Oulunsalon luonnonsuojelu-yhdistyksen kosteikkotalkoisiin Kaivosojalle! Seuraa nettisivujamme, joissa tiedotetaan talkoiden ajankohdasta.

Kosteikko v. 2014

Kaivosojan kosteikko Oulunsalo, itäosan niemi pohjoise en, 17.8.2012 Juha Siekkinen

Kasvillisuuden levittäytyminen on jatkunut kesän aikana voimak-kaasti v. 2013 verrattuna. Esim. elokuussa 2013 pohjoisreunan savi-pitoinen penger oli vielä melko harvan heinäkasvillisuuden peitossa, mutta v. 2014 sinne on levittäytynyt mm. paljon tiheästi kasvavaa hiirenvirnaa.

Vesialueilla kaikenlaisen kasvillisuuden peittävyys on lisääntynyt ja avovesialan peittävyys on vähentynyt.

Kosteikon hoitotyöt aloitetaan elokuun lopulla.

Kosteikko v. 2013

Kasvillisuus on vallannut lisää alaa joka puolella. Etenkin kosteikon eteläpuolen maa-alueet ovat tiiviin heinä-, sara- ja ruohokasvillisuu-den peitossa. Pohjakynnysten alueet ovat alkaneet kasvittua. Kostei-kolle ulottuvat niemet ovat noin puoliksi kasvillisuuden peitossa.

Vesialueilla sarakasvillisuus on laajentunut. Kosteikon kannalta hai-talliset järviruoko ja osmankäämi ovat levittäytyneet matalimpiin rantavyöhykkeen osiin, mutta niiden peittävyys on vielä onneksi alhainen.

Kempeleen-Oulunsalon luonnonsuojeluyhdistys aloitti kosteikon hoitotyöt myöhään syksyllä, kun hoitosopimus saatiin valmiiksi Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen kanssa.

Kosteikko v. 2012

Suurin osa hoitoalueen maa-alueesta on turpeen ja kivennäismaan sekoitusta, joka on peräisin kosteikon vesialueen kaivuusta. Kaivuu-maat läjitettiin ja tasattiin joka puolelle ja niille on kasvanut nopeasti heinä- ja ruohokasvillisuutta. Kasvillisuus on tiheä ja peittää laajalti maanpinnat. Kasvillisuutta on vähemmän pohjoisreunan penkereellä (osittain Natura-alueella) ja kosteikon vesialueelle ulottuvissa kuivan maan niemekkeissä. Molempien paikkojen vähäinen kasvillisuus lie-nee seurausta kasattujen maiden suuresta hiesu-savipitoisuudesta, joka pitää maanpinnan melko tiiviinä ja toisaalta helposti kuivuvana.

Suurimmalla osalla alueesta oleva tiheä kasvillisuus lienee seurausta ohuesti tehdystä läjityksestä, jolloin alkuperäisen maanpinnan kasvil-lisuus on pystynyt tunkeutumaan läjitetyn maakerroksen läpi sopi-van kosteustilanteen vallitessa. Lisäksi rehevä kasvualusta ja maa-ai-neksen siemenpankki ovat saaneet aikaan runsaan heinä- ja ruoho-kasvillisuuden.

Järviruokoa kasvaa harvoina kasvustoina n. 5 aarin alueella, mutta tulee todennäköisesti levittäytymään vähitellen maa-alueen kos-teammille osille, kuten vesialuetta reunustavalle rantavyöhykkeelle ja pohjoisosassa olevan Natura-alueen rajan molemmin puolin tehdylle reunapenkereelle.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>